Kevään juhlissa vieraille osuu usein vähemmän mieluisa tehtävä: mitä ihmettä ostaa lahjaksi ylioppilaalle/valmistuvalle? Mahdollisimman iso nippu seteleitä tai suuri shekki on tietysti aina toivottu lahja, mutta mitä jos lahjan antaja haluaisi hieman persoonallisemman lahjan tai sen nipun antaminen ohentaa omaa elämänlaatua? Seuraavat kokonaisuudet sopivat erityisesti sellaiselle, joka valmistujaisissa on jo "lähtökuopissaan" eli hyvin todennäköisesti muuttamassa seuraavan puolen vuoden sisällä omaan kotiin. Kaikkia voi vielä koristaa sillä setelinipulla tai shekillä oman kukkaron joustavuuden mukaan... Ideana näissä "tylsissä" valmistujaislahjoissa on se, että monessa tapauksessa uudessa opiskelupaikassa/asunnossa/elämäntilanteessa nämä asiat puuttuvat kokonaan. Nuoren on huomattavasti mukavampaa kaivaa ne tädin antamat siivousvälineet kuin hankkia moiset oman lompakkonsa kustannuksella. Organisointi on tärkeää nuorellekin, eikä mikään ole vaikeampaa kuin pitää elinympäristöään kunnossa ilman mitään tarvikkeita. Lahjojen merkitys piilee niiden kestävyydessä. "Ai niin, onhan mulla sellainen!" on hyvä tunne silloin, kun joku asia täytyisi saada tehdyksi.
- Ompelusetti
Tämä sopii niin mies- kuin naispuoliselle valmistuvalle. Pienehkö kokonaisuus riittää, sellainen jossa on kaikki tarpeellinen pieniin paikkaustöihin ja yleisimpiin ompelua vaativiin ongelmiin. Moni miespuolinen opiskelija on totaalisen hukassa siinä vaiheessa, kun ensimmäinen nappi irtoaa lempipaidasta ja äidin ompelulaatikko on siivouskaapissa kolmensadan kilometrin päässä - ja äiti myös. Ompelusetti on melko pieni lahja, joten tilanteesta riippuen sitä voi piristää rahalla tai muilla lahjuksilla, jos haluaa välttää vinot katseet valmistuvalta. Se on kuitenkin kestävä lahja, joka kaivetaan takuulla esiin vuosien varrella..
Esimerkkejä
Esimerkkejä
- Vasara/ruuvimeisseli ym. työkalusetti
Monilla nuorilla naisilla saattaa olla muuttaessaan neulaa ja lankaa, mutta ei vasaraa ja ruuvimeisseliä. Veitsellä ja korkokengän korolla ei useimmista pienistäkään toimista valitettavasti selviä. Monella pojallakin mopo on korjattu isän työkaluilla, joten omassa tulevassa kodissa tarvikkeille on tarvetta. Käyttötarvelahjojen kanssa kannattaa yleisesti kuitenkin olla hienotunteinen - tämäkin lahja saatetaan kokea piikittelevänä, jos on yleisessä tiedossa, että juhlakalu on harvinaisen kömpelö ja peukalo on keskellä kämmentä.
Esimerkkejä
Esimerkkejä
Esimerkkejä
- Toimistosetti
Tämä "tylsä" lahja sopii erityisesti opiskelemaan lähteville. Siihen voi koota oman maun mukaan kaikkea sellaista (nitojat, rei'ittimet jne.), jota kotitoimistoon tarvitsee ja paketoida ne vaikkapa lomakelaatikkoon. Mukaan voi laittaa myös "kuluvampia" asioita kuten kirjekuorivalikoiman ja vastaavia.
Esimerkkejä
- Puhdistus/siivoussetti
Tämä lahja on tylsyyden huippu, mutta käytettävyydessään vailla vertaa. Rikkalapio, harja, moppi, pesuaineet ja niin edelleen oman mielikuvituksen ja rahankäytön mukaan tulevat ihan tuhatprosenttisen varmasti käyttöön. Siivousvälineiden antaminen kysyy lahjan antajalta luonnetta, joten tämä ei ole ihan arimpien lahjanantajien valinta käyttötavaroiden suhteen...
Esimerkkejä
- Vuodevaatesetti
Aikas moni ensimmäiseen asuntoonsa muuttava nukkuu parempien lakanoiden ollessa pyykissä lapsuuden Cars- lakanoissa eikä välttämättä näe siinä nostalgiaa. Laadukas (tai edes hauska) vuodevaatesetti on usein tarpeellinen lahja ensimmäiseen kotiin muuttavalle ja näkee paljon käyttöä...
Esimerkkejä
- Keittiövälinesetti
Usein ensimmäiseen asuntoon muuttavalla lasit ja lautaset ovat enemmän tai vähemmän eri paria ja haarukat ja veitsetkin kodin ylijäämämateriaalia. On toki niitäkin, joilla on Arabiat ja Iittalat kerätty täysinä sarjoina jo teini-ikäisinä - sellaisille kannattaa hankkia jotakin ihan muuta, koska niin moni merkkipäivä on mennyt lasilaatikoita kaappiin pinotessa. Mutta jos tiedät/epäilet vahvasti, että keittiökalusteissa on toivomisen varaa, on siinä mahdollisuus hyvään ja erittäin käytännölliseen lahjaan. Oman rahankäytön mukaan voi hankkia erilaisia paketteja ruoanlaittoon tai sen nauttimiseen liittyen. Ainoa varoituksen sana liittynee "eksoottisiin" keittiövälineisiin: jos nuori ei ole laittanut kotona aktiivisesti ruokaa, ei hän sitä välttämättä heti aloita. Sauvasekoittimet/etanapannut sun muut ovat muutossa vain turhaa painolastia, jos niitä ei aiota/osata/haluta käyttää.
Käyttötarvikkeiden osto kertoo lahjan antajan ajattelusta ja vaivannäöstä, vaikka olisikin oikeasti napannut vain jotain Ikeasta tai tilannut netissä. Tylsät lahjat eivät sovi kaikille, mutta parhaimmillaan ne tekevät saajansa tyytyväiseksi paljon pidempään kuin hopeinen valokuvakehys tai keskinkertainen rahalahja. Toisaalta lahjan antamisen parhaita puolia on nimenomaan se, että saa antaa mitä haluaa ja lahjan saaja saa myös "turhaa" tavaraa, jota ei muuten saisi - nämä lahjaideat toimivat kuitenkin oikeissa tapauksissa varsin hyvin...
perjantai 18. toukokuuta 2012
lauantai 12. toukokuuta 2012
Huone kerrallaan - arviointi ja tavoitteet
Eipä liene merkitystä sillä, asuuko kahden huoneen pienasunnossa vai monien kerroksien linnassa, aika ajoin on erinomaisen vaikeaa aloittaa oman ympäristön organisointi. Helppo ja hauska tapa aloittaa on miettiä yhdelle huoneelle kerrallaan tavoitteet ja arvioida sen nykytila. Tähän aloittamiseen ei edes vielä liity lainkaan järjestämistä! Juju on siinä, että hyvin tehdyn arvioinnin ja tavoitteiden asettamisen jälkeen lähes jokaisella kädet nykivät tekemään edes jotakin suunnitelmasta ja näin organisointi onnistuu kuin itsestään.
Homma etenee siis seuraavanlaisesti. Hanki sopiva määrä aikaa (puolesta tunnista tuntiin) ja valitse arvioitava huone. Jos olet viivytellyt organisointia kauan ja luovut helposti, älä valitse sitä kaikkein sotkuisinta ja täysintä luukkua, vaan aloita helposta. Ensin täytyy saada systeemi toimimaan. Ota avuksi paperia ja kynä.
Nappaa kuva kameralla tai kännykällä huoneesta. Katsele huonetta ja vastaa lyhyesti (esim. paperilla) kysymyksiin:
1. Mitä näen?
2. Mitä itse ajattelen/mitä muut ajattelevat kun näkevät sen minkä minä nyt?
3. Millainen tunnelma huoneessa on?
4. Mitkä asiat ovat oikeilla paikoillaan?
5. Mitkä asiat eivät ole oikeilla paikoillaan? (älä silti tee loputonta listaa lattialla lojuvista tavaroista)
6. Mitä täällä voi tehdä nykytilasta huolimatta?
7. Mitä täällä ei voi tehdä (vaikka pitäisi voida)?
8. Mitä haluan tehdä tässä huoneessa?
9. Mikä hermostuttaa/ärsyttää eniten huoneessa ja järjestyksessä?
10. Asteikolla 1-10, kuinka toimiva tämä huone on?
11. Mllaisen huoneen tästä haluan?
Kiertele huonetta ja tee pieniä muistiinpanoja siitä, mitkä esineet/tavarat saavat luvan lähteä ensimmäisinä. Merkitse kaikkein vähiten huoneeseen kaipaamiasi esineitä. Organisointi on pääasiassa päätöksien tekemistä, raaka järjestely/siivoustyö tulee vasta kaukana toisella sijalla. Pidä keskittymisesi siinä, mitä haluaisit huoneen olevan järjestelyn jälkeen. Voit kirjoittaa ylös myös asioita/esineitä, joita huone mielestäsi kaipaa. Tärkeää on pitää mielessä, että kyseessä on sinun organisointisi, joten oikeaa tapaa käyttää jotakin huonetta ei ole olemassa. En yleensä suosittele tietokoneen pysyvää sijoittamista vessaan, mutta jos se miellyttää, niin mikäs siinä. Värimaailma, tunnelma, tilan tunteminen ja niin edelleen ovat yksilöllisiä, joten pidä oma pääsi omassa suunnitelmassasi. Kun olet tehnyt tarpeeksi muistiinpanoja ja tutkiskelua, olet suorittanut huoneen arvioinnin ja tavoitteiden asettamisen. Seuraavassa ihmettelemme sitä, miten tästä eteenpäin.
Homma etenee siis seuraavanlaisesti. Hanki sopiva määrä aikaa (puolesta tunnista tuntiin) ja valitse arvioitava huone. Jos olet viivytellyt organisointia kauan ja luovut helposti, älä valitse sitä kaikkein sotkuisinta ja täysintä luukkua, vaan aloita helposta. Ensin täytyy saada systeemi toimimaan. Ota avuksi paperia ja kynä.
Nappaa kuva kameralla tai kännykällä huoneesta. Katsele huonetta ja vastaa lyhyesti (esim. paperilla) kysymyksiin:
1. Mitä näen?
2. Mitä itse ajattelen/mitä muut ajattelevat kun näkevät sen minkä minä nyt?
3. Millainen tunnelma huoneessa on?
4. Mitkä asiat ovat oikeilla paikoillaan?
5. Mitkä asiat eivät ole oikeilla paikoillaan? (älä silti tee loputonta listaa lattialla lojuvista tavaroista)
6. Mitä täällä voi tehdä nykytilasta huolimatta?
7. Mitä täällä ei voi tehdä (vaikka pitäisi voida)?
8. Mitä haluan tehdä tässä huoneessa?
9. Mikä hermostuttaa/ärsyttää eniten huoneessa ja järjestyksessä?
10. Asteikolla 1-10, kuinka toimiva tämä huone on?
11. Mllaisen huoneen tästä haluan?
Kiertele huonetta ja tee pieniä muistiinpanoja siitä, mitkä esineet/tavarat saavat luvan lähteä ensimmäisinä. Merkitse kaikkein vähiten huoneeseen kaipaamiasi esineitä. Organisointi on pääasiassa päätöksien tekemistä, raaka järjestely/siivoustyö tulee vasta kaukana toisella sijalla. Pidä keskittymisesi siinä, mitä haluaisit huoneen olevan järjestelyn jälkeen. Voit kirjoittaa ylös myös asioita/esineitä, joita huone mielestäsi kaipaa. Tärkeää on pitää mielessä, että kyseessä on sinun organisointisi, joten oikeaa tapaa käyttää jotakin huonetta ei ole olemassa. En yleensä suosittele tietokoneen pysyvää sijoittamista vessaan, mutta jos se miellyttää, niin mikäs siinä. Värimaailma, tunnelma, tilan tunteminen ja niin edelleen ovat yksilöllisiä, joten pidä oma pääsi omassa suunnitelmassasi. Kun olet tehnyt tarpeeksi muistiinpanoja ja tutkiskelua, olet suorittanut huoneen arvioinnin ja tavoitteiden asettamisen. Seuraavassa ihmettelemme sitä, miten tästä eteenpäin.
maanantai 7. toukokuuta 2012
Organisoi edellytykset itsetunnolle
Hyvän mielen ja riittävän järjestäytyneisyyden tason yhteys on kiinteä ja kiistämätön onnistumisen tunteiden syntymiselle. Sama pätee pitkälti myös itsetunnon kanssa: jos näkemys omasta itsestä ei heilu taivaissa saakka, voidaan sitä parantaa järjestykseen liittyvillä tempuilla. Hyvä puoli on se, että suurinta osaa niistä voi toistaa lähes loputtomasti! Huonohko puoli on se, että jos syyt itsetunnon matelemiseen ovat vakavia ja kaipaavat esim. ulkopuolista apua, ei organisointi välttämättä auta. Mutta useimmiten siitä ei ole haittaakaan, joten seuraavassa siis edellytyksiä hyvälle itsetunnolle...
- Näytä hyvältä, vaikka vain itsellesi
Sänkiparta, rasvaiset hiukset, kotiverkkarit, pesemättömät hampaat... epäsiisteys on itsetunnon nostatuksen ensimmäinen este ja usein se huomaamaton lannistaja. Suihku, parran/säärien ajeleminen (vähän sukupuolesta riippuen...), hyvät ja siistit vaatteet ja simsalabim, olet kummasti virkeämpi.
- Keskitä vaativat toiminnat hyvännäköiseen ympäristöön
Tämä ei tarkoita koko asunnon siivoamista. Raivaa esimerkiksi tietokoneesi ympärille tyhjä ja siisti alue, puhdista auton etupenkeiltä jäätelöpaperit ja muut roskat ja niin edelleen. Uskot itseesi enemmän kun et tee työhakemusta pizzalaatikoiden keskellä.
- Tee lyhyt not-to-do -lista
Luonnehdi enintään yhdelle paperiarkille lyhyesti asioita, joita et aio tehdä seuraavan päivän tai viikon aikana. Vältä liian vaikeita kohtia (20 vuotta tupakoineelle "en tupakoi" on liian vaativa jne.) ja keskity helppoihin voittoihin ("tänään/aamupäivällä en osta epäterveellistä ruokaa"). Vältä myös liikaa hurskastelua. Not-to-do -listan perimmäinen tarkoitus ei ole parantaa kaikista pahoista tavoista, vaan jäntevöittää elämää ja saada kontrollintuntua nousemaan - se nostaa myös itsetuntoa.
- Keskity tarpeiden laadukkaaseen täyttämiseen halujen sijasta
Syöminen on tarve, aikakauslehden ostaminen halu. Erilaisten halujen täyttäminen tai niiden täyttämisestä unelmoiminen nakertaa itsetuntoa erityisesti silloin, jos täyttäminen on pakonomaista tai sitä ei tapahdu ollenkaan (ei ole aikaa, rahaa, ystäviä jne.). Siirrä halut hetkeksi syrjään ja keskity tehtäviisi, mutta pidä sen sijaan erinomaista huolta tarpeistasi: mikroaterian sijasta kokkaa hyvin tai käy ulkona lounaalla, nuku päiväunet jos väsyttää tai houkuttele kumppani pieneen kisailuun makuuhuoneessa. Näin saat tehtyä jotain, mistä varmasti pidät (suurin osa pitää syömisestä, lepäämisestä ja seksistä) ja viet huomiota itsetuntoa nakertavilta asioilta - toisin sanoen organisoit edellytyksiä itsetunnon kasvulle.
- Selätä negatiivinen ajattelu
Sen sijaan, että murehtisit asioita, joita et voi tehdä tai joita et saa aikaiseksi, keskity niihin, joita voit tehdä ja toteuttaa. Negatiivinen ajattelu/asenne ei ole ainoastaan paha tapa vaan tuhoava olemisen muoto - positiivisuus elämää ja tulevaisuutta kohtaan on itsetunnon kasvun kannalta usein avainasemassa. Tämä ei tarkoita mitään "kyllä musta vielä joskus rikas tulee" -ajattelua, vaan näkemystä siitä, että todella pystyy ja osaa asiat x, y ja n. Negatiivisten ajatusten hiipiessä takaraivoon niitä voi niskalenkittää vaikkapa tekemällä listan siitä, mikä viime viikolla teki onnelliseksi, heittelemällä kiviä järveen/mereen tai opettelemalla kymmenen uutta lintulajia. Keskeistä ei ole se, mitä tekee vaan kasvava ymmärrys siitä, että voi tehdä kaikenlaista muutakin (vaikka sitten kuinka "turhaa") kuin olla negatiivisten ajatustensa vanki.
- Kehitä jotakin nauramisen aihetta
Naurava ja iloinen ihminen mielletään pääsääntöisesti poikkeuksetta itsetunnoltaan surullista ja yrmeää paremmaksi. Nauraminen ja hymyileminen myös tuulettavat aivoja. Olo tuntuu lähes poikkeuksetta erinomaiselta silloin, kun huomaa naureskelevansa yksinään - julkisella paikalla tuntemattomat saattavat suhtautua sinuun tällöin hieman karsaasti, mutta sillä ei ole mitään merkitystä! Naurun aiheita, huumorintajuja ja ilon lähteitä on monia, mutta iva, sarkasmi ja vahingonilo eivät ole positiivisia tuntemuksia. Oman maun mukaan mikä tahansa huumorin lähde käy itsetunnon nostattamisen edellytykseksi, paitsi tilanteet/tv-ohjelmat jne. joissa huumori syntyy siitä, että lasta/aikuista/koiraa sattuu jotenkin. "Hauskat" kotivideot kannattaa siis itsetunnon kohottojina ja huumorin lähteinä jättää ohjelmistosta pois.
- Feel the love
Rakkaus, rakastaminen ja rakastamisen kohteena oleminen nostavat ja mahdollistavat hyvän itsetunnon. Osoita rakkautesi lähimmäisillesi, ota vastarakkaus ylpeilemättä, mutta ujostelematta vastaan. Jos olet yliluonnollisiin asioihin uskovainen, käytä tässä kohdin myös uskontoasi tai henkisyyttäsi yleisemmän rakkauskäsitteen tavoitteluun. Rakasta Jahvea, Krishnaa tai maailmaa tai vaikka menninkäisiä ja tunne niiden vastarakkaus. Minkäänlaiseen rakkauteen ei ole tarvetta käyttää tuhottomasti aikaa, riittää, että ei unohda rakkautta päivittäisestä/viikottaisesta elämästä ja olemisesta.
- Aloita itsesi löytäminen
Mieti niitä ominaisuuksia, joita toivot itselläsi olevan ja eristä tarkasteltavaksi sellaisia, joista haluaisit päästä eroon. Kysy jokaisen, hyvän ja pahan, kohdalla "miksi". Tällaista tutkiskelua voi harjoittaa viikottain, mutta mikään kiire "tuloksiin" ei ole. Itsensä tuntevat (vahvuudet/heikkoudet ja molempien syyt) tunteva ihminen on jo sinällään hyvässä vauhdissa kohti kohonnutta itsetuntoa.
- Näytä hyvältä, vaikka vain itsellesi
Sänkiparta, rasvaiset hiukset, kotiverkkarit, pesemättömät hampaat... epäsiisteys on itsetunnon nostatuksen ensimmäinen este ja usein se huomaamaton lannistaja. Suihku, parran/säärien ajeleminen (vähän sukupuolesta riippuen...), hyvät ja siistit vaatteet ja simsalabim, olet kummasti virkeämpi.
- Keskitä vaativat toiminnat hyvännäköiseen ympäristöön
Tämä ei tarkoita koko asunnon siivoamista. Raivaa esimerkiksi tietokoneesi ympärille tyhjä ja siisti alue, puhdista auton etupenkeiltä jäätelöpaperit ja muut roskat ja niin edelleen. Uskot itseesi enemmän kun et tee työhakemusta pizzalaatikoiden keskellä.
- Tee lyhyt not-to-do -lista
Luonnehdi enintään yhdelle paperiarkille lyhyesti asioita, joita et aio tehdä seuraavan päivän tai viikon aikana. Vältä liian vaikeita kohtia (20 vuotta tupakoineelle "en tupakoi" on liian vaativa jne.) ja keskity helppoihin voittoihin ("tänään/aamupäivällä en osta epäterveellistä ruokaa"). Vältä myös liikaa hurskastelua. Not-to-do -listan perimmäinen tarkoitus ei ole parantaa kaikista pahoista tavoista, vaan jäntevöittää elämää ja saada kontrollintuntua nousemaan - se nostaa myös itsetuntoa.
- Keskity tarpeiden laadukkaaseen täyttämiseen halujen sijasta
Syöminen on tarve, aikakauslehden ostaminen halu. Erilaisten halujen täyttäminen tai niiden täyttämisestä unelmoiminen nakertaa itsetuntoa erityisesti silloin, jos täyttäminen on pakonomaista tai sitä ei tapahdu ollenkaan (ei ole aikaa, rahaa, ystäviä jne.). Siirrä halut hetkeksi syrjään ja keskity tehtäviisi, mutta pidä sen sijaan erinomaista huolta tarpeistasi: mikroaterian sijasta kokkaa hyvin tai käy ulkona lounaalla, nuku päiväunet jos väsyttää tai houkuttele kumppani pieneen kisailuun makuuhuoneessa. Näin saat tehtyä jotain, mistä varmasti pidät (suurin osa pitää syömisestä, lepäämisestä ja seksistä) ja viet huomiota itsetuntoa nakertavilta asioilta - toisin sanoen organisoit edellytyksiä itsetunnon kasvulle.
- Selätä negatiivinen ajattelu
Sen sijaan, että murehtisit asioita, joita et voi tehdä tai joita et saa aikaiseksi, keskity niihin, joita voit tehdä ja toteuttaa. Negatiivinen ajattelu/asenne ei ole ainoastaan paha tapa vaan tuhoava olemisen muoto - positiivisuus elämää ja tulevaisuutta kohtaan on itsetunnon kasvun kannalta usein avainasemassa. Tämä ei tarkoita mitään "kyllä musta vielä joskus rikas tulee" -ajattelua, vaan näkemystä siitä, että todella pystyy ja osaa asiat x, y ja n. Negatiivisten ajatusten hiipiessä takaraivoon niitä voi niskalenkittää vaikkapa tekemällä listan siitä, mikä viime viikolla teki onnelliseksi, heittelemällä kiviä järveen/mereen tai opettelemalla kymmenen uutta lintulajia. Keskeistä ei ole se, mitä tekee vaan kasvava ymmärrys siitä, että voi tehdä kaikenlaista muutakin (vaikka sitten kuinka "turhaa") kuin olla negatiivisten ajatustensa vanki.
- Kehitä jotakin nauramisen aihetta
Naurava ja iloinen ihminen mielletään pääsääntöisesti poikkeuksetta itsetunnoltaan surullista ja yrmeää paremmaksi. Nauraminen ja hymyileminen myös tuulettavat aivoja. Olo tuntuu lähes poikkeuksetta erinomaiselta silloin, kun huomaa naureskelevansa yksinään - julkisella paikalla tuntemattomat saattavat suhtautua sinuun tällöin hieman karsaasti, mutta sillä ei ole mitään merkitystä! Naurun aiheita, huumorintajuja ja ilon lähteitä on monia, mutta iva, sarkasmi ja vahingonilo eivät ole positiivisia tuntemuksia. Oman maun mukaan mikä tahansa huumorin lähde käy itsetunnon nostattamisen edellytykseksi, paitsi tilanteet/tv-ohjelmat jne. joissa huumori syntyy siitä, että lasta/aikuista/koiraa sattuu jotenkin. "Hauskat" kotivideot kannattaa siis itsetunnon kohottojina ja huumorin lähteinä jättää ohjelmistosta pois.
- Feel the love
Rakkaus, rakastaminen ja rakastamisen kohteena oleminen nostavat ja mahdollistavat hyvän itsetunnon. Osoita rakkautesi lähimmäisillesi, ota vastarakkaus ylpeilemättä, mutta ujostelematta vastaan. Jos olet yliluonnollisiin asioihin uskovainen, käytä tässä kohdin myös uskontoasi tai henkisyyttäsi yleisemmän rakkauskäsitteen tavoitteluun. Rakasta Jahvea, Krishnaa tai maailmaa tai vaikka menninkäisiä ja tunne niiden vastarakkaus. Minkäänlaiseen rakkauteen ei ole tarvetta käyttää tuhottomasti aikaa, riittää, että ei unohda rakkautta päivittäisestä/viikottaisesta elämästä ja olemisesta.
- Aloita itsesi löytäminen
Mieti niitä ominaisuuksia, joita toivot itselläsi olevan ja eristä tarkasteltavaksi sellaisia, joista haluaisit päästä eroon. Kysy jokaisen, hyvän ja pahan, kohdalla "miksi". Tällaista tutkiskelua voi harjoittaa viikottain, mutta mikään kiire "tuloksiin" ei ole. Itsensä tuntevat (vahvuudet/heikkoudet ja molempien syyt) tunteva ihminen on jo sinällään hyvässä vauhdissa kohti kohonnutta itsetuntoa.
sunnuntai 6. toukokuuta 2012
Asetu lomalla aloillesi eli rentouttavasti organisoitu mökki, hotellihuone ja niin edelleen..
Ihan ensimmäiseksi voin huomauttaa, että lomalla ei ole kannata pitää tavaroita värikoodatuissa pusseissa. Eikä edes nimikoiduissa pusseissa. Jos pidät sellaisesta, siitä vaan, mutta se ei tee sellaiseen tottumattoman lomasta muuta kuin piinaa... tämä ei siis ole moiseen kehoittavaa organisointiohjeistusta.
Ensinnäkin loman onnistumisen kannalta tärkeää on olla menettämättä hermojaan. Vieraassa paikassa ja mahdollisesti vieraassa maassa lompakon, avaimien, rahojen ja kännyköiden hetkellinenkin hukkaaminen voi aiheuttaa hyvinkin negatiivista pohjavirettä. Pidä siis "elintärkeät" tavarat saatavilla. Mikäli lomakohteessa on varkausriski, pidä ne myös kohtuullisen turvassa. Jos tallelokero on kätevä ja kätevässä paikassa, se on ihanteellinen paikka tärkeille tavaroille - mutta vain jos se on oikeasti kätevä. Olen törmännyt eri puolilla maailmaa kassakaappeihin, joiden ohjeistuksen opiskeluun kuluu useampi tunti ja joiden avaaminen on "very easy": keksit vain kymmennumeroisen numerosarjan ja hierot itsesi valkosipulilla täydenkuun aikaan, niin johan aukeaa. Tällaiseen kaappiin kannattaa tunkea vain ne asiat, joita ei päivittäin käytetä (mutta jotka haluat pitää turvassa).
Sen sijaan kaikkien mukaanotettujen tavaroiden pitäminen saatavilla ahdistaa. On varsin älytöntä nähdä kauhea vaiva huolellisessa pakkaamisessa ja sitten säilöä tavaransa aukinaisessa matkalaukussa sängyn vieressä. Ja vaikka ei olisi pakkaukseen nähnyt vaivaa, ei kenenkään lomaa paranna se, että tavarat lojuvat aina ja ikuisesti näkyvillä. Matkalaukkua voi käyttää (kansi rennosti suljettuna) vähemmän tärkeiden/rypistyvien ym. vaatteiden säilömiseen, tuliaisten ja muiden ostosten kokoamiseen ja niin edelleen. Pienissäkin hotellihuoneissa on aina hieman säilytystiloja, jotka voi käyttää kunnes ne täyttyvät ja jättää sitten loput matkalaukkuihin (mutta älä laita sinne yläkaapin ylähyllylle mitään, se unohtuu sinne!)
Toisekseen loman onnistumiseen vaikuttaa se, kuinka rennoksi saa itsensä asetettua. Toisin sanoen kotoisaksi. Kotoisuus tarkoittaa tuttuja asioita. Mutta hei, siitähän lomalla pyritään (osittain) eroon? Kyllä kyllä, mutta tämä ei tarkoita sitä, että täytyisi elää kurjasti vain sen vuoksi, että "pyrkii tavanomaisesta eroon". Siihen toimii paljon paremmin hyvä kuohuviini aamiaisella, pitkät päiväunet tai illan juhlinta kuin se, että jättää hammasharjansa sitkeästi toilettilaukun pohjalle eikä suostu ottamaan yöpöydälle vesilasia. Mikäli oleskelun pituus on yli kolme yötä, on täysin perusteltua pienessäkin hotellihuoneessa purkaa tavaransa ja asetella ne mieluisille paikoille. Se vie lomasta vain hetken ja maksaa itsensä pian takaisin. Jos matkustat isompaan huoneistoon, tärkeimmät huoneet voi käydä ensin läpi: hygieniatarvikkeet vessaan, ruoat keittiöön ja vaatteet pinoon makuuhuoneisiin. Täydellisyyden tavoittelu harvoin antaa kovin suuria henkisiä voittoja, mutta käytettävyys on aina silti mukavaa...
Kotoisuuden tuntu syntyy omista tavaroista, mutta myös sopivasti valikoiduista muista tuotteista. Toisille olutpurkki kätevässä paikassa, sipsipussi, opaskirja, tietokone (jos uskaltaa sellaisen ottaa lomalle työasioiden pelosta huolimatta) oikeissa paikoissa tekevät toimivuutta - tee siis hotellihuoneesta, laivahytistä tai lomamökistä oman näköisesi (tai oman unelmalomapaikkasi näköinen) mahdollisimman nopeasti sinne saavuttuasi ja huomaat pian, kuinka paljon paremmin viihdyt.
Siivous kuulostaa usein loman yhteydessä karmealta velvollisuudelta, jonka voi jättää hotellissa siivoojan huoleksi ja lomamökillä viimeiseen aamuun. Niin pitääkin, mutta yleisen viihtyvyyden kannalta voi edesauttaa sitä, että joka ilta ei tuntuisi siltä kuin susilauma käpertyisi peikkoluolaansa luiden ja jätteiden keskelle. Yksinkertaisesti tämän saavuttaa pitämällä tietyt rajat: harrastusvälineet (erityisesti rantahiekassa ja vastaavassa olevat) hotellihuoneen ulko-oven/vessan alueella, likaiset pyykit yhdessä muovikassissa ja ruoantähteet roskissa. Samoin tiettyä sikailua (kengät jalassa sängyllä makaaminen jne.) voi välttää, mikäli se ei kuulu juuri niihin must-to-do -juttuihin, jotka tekevät lomasta loman. Vaikka tarkoitus olisi olla ulkona mahdollisimman paljon, huoneen/hytin/mökin ei ole pakko olla pimeä ja synkeä luola - tätä voi tarvittaessa testata kuvitteellisella vierastestillä: lupaat lainata naapurihuoneen asukille aurinkorasvaa; jos et päästä häntä sisälle (tai päästät ja pyydät anteeksi sotkua) majoitustilasi alkaa muistuttaa luolaa. Ja ei siinä edelleenkään mitään pahaa ole, mutta tarkoitushan on nimenomaan nauttia, ei itsepintaisesti vältellä asioita. Omaksi omittu tila ja oma olemisen tapa takaavat onnistuneemman loman kuin "vierailu jonkun toisen" huoneessa/hytissä/mökissä. Kynttilät, tuoksuöljyt, sinihomejuusto minibaarikaapissa, serpentiinillä koristeltu valaisin tai oma huoneentaulu pääsylipuista ja muut vastaavat voivat aiheuttaa vinoja katseita (ja joskus hienovaraisia kieltoja) henkilökunnan taholta, mutta mitä väliä sillä, kun kerran olet lomalla?
Yritä nyt sitten tällaisessa lomailla... pienellä järjestelyllä ahdaskin hotellihuone on viihtyisä, vaikka siellä kävisikin vain nukkumassa...
Ensinnäkin loman onnistumisen kannalta tärkeää on olla menettämättä hermojaan. Vieraassa paikassa ja mahdollisesti vieraassa maassa lompakon, avaimien, rahojen ja kännyköiden hetkellinenkin hukkaaminen voi aiheuttaa hyvinkin negatiivista pohjavirettä. Pidä siis "elintärkeät" tavarat saatavilla. Mikäli lomakohteessa on varkausriski, pidä ne myös kohtuullisen turvassa. Jos tallelokero on kätevä ja kätevässä paikassa, se on ihanteellinen paikka tärkeille tavaroille - mutta vain jos se on oikeasti kätevä. Olen törmännyt eri puolilla maailmaa kassakaappeihin, joiden ohjeistuksen opiskeluun kuluu useampi tunti ja joiden avaaminen on "very easy": keksit vain kymmennumeroisen numerosarjan ja hierot itsesi valkosipulilla täydenkuun aikaan, niin johan aukeaa. Tällaiseen kaappiin kannattaa tunkea vain ne asiat, joita ei päivittäin käytetä (mutta jotka haluat pitää turvassa).
Sen sijaan kaikkien mukaanotettujen tavaroiden pitäminen saatavilla ahdistaa. On varsin älytöntä nähdä kauhea vaiva huolellisessa pakkaamisessa ja sitten säilöä tavaransa aukinaisessa matkalaukussa sängyn vieressä. Ja vaikka ei olisi pakkaukseen nähnyt vaivaa, ei kenenkään lomaa paranna se, että tavarat lojuvat aina ja ikuisesti näkyvillä. Matkalaukkua voi käyttää (kansi rennosti suljettuna) vähemmän tärkeiden/rypistyvien ym. vaatteiden säilömiseen, tuliaisten ja muiden ostosten kokoamiseen ja niin edelleen. Pienissäkin hotellihuoneissa on aina hieman säilytystiloja, jotka voi käyttää kunnes ne täyttyvät ja jättää sitten loput matkalaukkuihin (mutta älä laita sinne yläkaapin ylähyllylle mitään, se unohtuu sinne!)
Toisekseen loman onnistumiseen vaikuttaa se, kuinka rennoksi saa itsensä asetettua. Toisin sanoen kotoisaksi. Kotoisuus tarkoittaa tuttuja asioita. Mutta hei, siitähän lomalla pyritään (osittain) eroon? Kyllä kyllä, mutta tämä ei tarkoita sitä, että täytyisi elää kurjasti vain sen vuoksi, että "pyrkii tavanomaisesta eroon". Siihen toimii paljon paremmin hyvä kuohuviini aamiaisella, pitkät päiväunet tai illan juhlinta kuin se, että jättää hammasharjansa sitkeästi toilettilaukun pohjalle eikä suostu ottamaan yöpöydälle vesilasia. Mikäli oleskelun pituus on yli kolme yötä, on täysin perusteltua pienessäkin hotellihuoneessa purkaa tavaransa ja asetella ne mieluisille paikoille. Se vie lomasta vain hetken ja maksaa itsensä pian takaisin. Jos matkustat isompaan huoneistoon, tärkeimmät huoneet voi käydä ensin läpi: hygieniatarvikkeet vessaan, ruoat keittiöön ja vaatteet pinoon makuuhuoneisiin. Täydellisyyden tavoittelu harvoin antaa kovin suuria henkisiä voittoja, mutta käytettävyys on aina silti mukavaa...
Kotoisuuden tuntu syntyy omista tavaroista, mutta myös sopivasti valikoiduista muista tuotteista. Toisille olutpurkki kätevässä paikassa, sipsipussi, opaskirja, tietokone (jos uskaltaa sellaisen ottaa lomalle työasioiden pelosta huolimatta) oikeissa paikoissa tekevät toimivuutta - tee siis hotellihuoneesta, laivahytistä tai lomamökistä oman näköisesi (tai oman unelmalomapaikkasi näköinen) mahdollisimman nopeasti sinne saavuttuasi ja huomaat pian, kuinka paljon paremmin viihdyt.
Siivous kuulostaa usein loman yhteydessä karmealta velvollisuudelta, jonka voi jättää hotellissa siivoojan huoleksi ja lomamökillä viimeiseen aamuun. Niin pitääkin, mutta yleisen viihtyvyyden kannalta voi edesauttaa sitä, että joka ilta ei tuntuisi siltä kuin susilauma käpertyisi peikkoluolaansa luiden ja jätteiden keskelle. Yksinkertaisesti tämän saavuttaa pitämällä tietyt rajat: harrastusvälineet (erityisesti rantahiekassa ja vastaavassa olevat) hotellihuoneen ulko-oven/vessan alueella, likaiset pyykit yhdessä muovikassissa ja ruoantähteet roskissa. Samoin tiettyä sikailua (kengät jalassa sängyllä makaaminen jne.) voi välttää, mikäli se ei kuulu juuri niihin must-to-do -juttuihin, jotka tekevät lomasta loman. Vaikka tarkoitus olisi olla ulkona mahdollisimman paljon, huoneen/hytin/mökin ei ole pakko olla pimeä ja synkeä luola - tätä voi tarvittaessa testata kuvitteellisella vierastestillä: lupaat lainata naapurihuoneen asukille aurinkorasvaa; jos et päästä häntä sisälle (tai päästät ja pyydät anteeksi sotkua) majoitustilasi alkaa muistuttaa luolaa. Ja ei siinä edelleenkään mitään pahaa ole, mutta tarkoitushan on nimenomaan nauttia, ei itsepintaisesti vältellä asioita. Omaksi omittu tila ja oma olemisen tapa takaavat onnistuneemman loman kuin "vierailu jonkun toisen" huoneessa/hytissä/mökissä. Kynttilät, tuoksuöljyt, sinihomejuusto minibaarikaapissa, serpentiinillä koristeltu valaisin tai oma huoneentaulu pääsylipuista ja muut vastaavat voivat aiheuttaa vinoja katseita (ja joskus hienovaraisia kieltoja) henkilökunnan taholta, mutta mitä väliä sillä, kun kerran olet lomalla?
Yritä nyt sitten tällaisessa lomailla... pienellä järjestelyllä ahdaskin hotellihuone on viihtyisä, vaikka siellä kävisikin vain nukkumassa...
Tilaa:
Kommentit (Atom)