Näiden huipputieteellisten huomioiden perusteella voidaan sanoa, että pyykkien hoitaminen on paljon, siis todella paljon, mukavampaa kun niiden kohdalla ollaan käytetty runsaasti maalaisjärkeä ja hieman luovaa organisointikykyä. Pyykkien hoitamisen pitäisi myös jakautua koko talouden kesken eikä jäädä yhden ihmisen harteille. Lapsillekin voi sopivissa mitoissa opettaa pyykkeihin liittyviä tehtäviä jo melko varhaisista ikävaiheista lähtien. Ja tämä opetus ei ole tylsä velvollisuus vaan arvokas palvelus lapselle! Liian moni nuori lähtee omaan kotiinsa ja viikon päästä ihmettelee, kun "vaatteet eivät ole tulleet pyykistä".
Pyykinpesuun tarkoitettuun tilaan harvemmin panostetaan. Eikä panostuksen varmaankaan tulevaisuudessakaan niin kauheasti täydy kasvaa. Tuoksukynttilälyhdyt sopivat muualle paremmin ja silityslaudan yläpuolelle sijoitetut televisiot voi jättää amerikkalaisten ystäviemme harrastukseksi (ellei nyt sitten moisista kovasti innostu). Sen sijaan pyykinpesualueen tulisi olla suunnilleen vapaa kaikesta muusta romusta. Pulkat, työkalut ja tyypilliset varastotavarat kuuluvat jonnekin ihan muualle. Pyykinpesu on arkiaskare - tuskin astianpesukoneen edessäkään kukaan säilyttää urheiluvarusteita. Kaksi pyykkikoria (karkeaa värijakoa varten) ei sen sijaan ole liioittelua. Pesuaineet voi myös varastoida omaa varallisuustasoa ja makua mukailevasti, kunhan ne ovat lähellä ja helposti käytettävissä. Jos käyttää kuivuria, pieni roskis tai muovipussi nukkasihdin sisällölle on myös paikallaan.
Keinoja pyykkien organisoimiseen:
- Merkitse vaatteet heti ostamisen jälkeen: jos perheessä on vaikkapa kolme edes suunnilleen samanikäistä poikaa, t-paidat sun muut menevät takuulla sekaisin: Nimi tai värikoodi pesulappuun, niin asia on hoidossa... kunhan muistat käyttää vedenkestävää tussia.
- Jokaisen perheenjäsenen on hyvä omistaa oma pyykkikori (no joo, vanhemmilla voi olla yhteinen, samoin samassa huoneessa asustavilla lapsilla jne.). Pyykkikorin ei ole tarkoitus olla liian suuri, jotta koko vaatevarasto ei päädy kerralla pestäväksi. Viitseliäimmät voivat varata jokaisen korin läheisyyteen tahranpoistoainetta jne. jolla lapsetkin voivat esikäsitellä pyykkinsä. Myönnetään, että onnistuakseen moinen vaatii erinomaisen kokonaisvaltaista koulutusta.
- Älä suostu pesemään puhtaita vaatteita: etenkin tytöt työntävät vaatteita pyykkiin kerran käytön (tai sovittamisen) jälkeen. Jos pyykkikorista palautetut eivät kelpaa prinssille/prinsessalle, takavarikoi vaatekappaleet ja palauta sitten kun ne alkavat nykyisessä kunnossaan kelpaamaan. Itse olen aikanaan laittanut kylmästi puhtaina pyykkiin heitettyjä vaatteita oikeasti pestyjen sekaan niitä palautellessa - sekin toimii hätäratkaisuna...
- Taloudenhoidon ei pidä olla kenellekään orjatyötä, joten vaimon/miehen/lapset voi opettaa tyhjentämään taskut, erottamaan vaatekappaleet toisistaan ja niin edelleen. Samalla vaivalla voi kouluttaa perheenjäsenet tuomaan omat pyykkinsä säännöllisin väliajoin "pääkallonpaikalle".
- Älä kuivaa pyykkiä huonosti tuuletetuissa tiloissa - hidas kuivuminen tekee koko prosessista epämiellyttävän, koska varsinkin suurempia määriä on mahdotonta saada nopeassa tahdissa peräkkäin pestyä. Huomaa myös, että saunassa on aina tietty palovaara - ja kiukaalla ei saa koskaan kuivata vaatteita! (jos kuivaat, leikkaa saman tien seuraavan kerran varpaankyntesi ruohonleikkurilla)
Pyykinpesu on hiemankin isommassa taloudessa enemmänkin työnjaon organisointia. Kun keskeiset tilat ja tavarat on hallussa, koko prosessi vaatii vain sitä, että kaikki ymmärtävät tehdä jotain sen eteen. Yhteenvetona siis:
- Turha tavara pois pesukoneen/kuivurin tieltä
- Pesuaineet saataville, pyykkikoreja riittävästi
- Vastuualuiden selventäminen kaikille perheenjäsenille
Ja simsalabim, olet lähempänä erittäin organisoitua huushollia.
--> Myös he pystyvät jo auttamaan pyykinpesussa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti